Hiski-partis isäntineen pistäytyi kylässä.

Terve! Pitkästä aikaa.

 

Makkaranetsintäpeli

Tässä haisee joku tosi hyä

Vienokin suvaitsi leikittää vierasta, mutta vain ulkona. Sisällä Se käveli Meidän Matolla, eikä se tietenkään käy päinsä.

Oltas sitä peliä että se yrittäs ottaa tätä kiinni

Hiski oli kuin kotonaan, kiipesi omatoimisesti syliinkin. Isommansorttinen sylivauva. :)

Tulehan taas käymään karvanaama!

Peppi taas pistäytyi tutustumassa Kennelliiton Kaverikoira-toimintaan. Vierailtiin ikäihmisten palvelutalossa. Mukana oli neljä virallista koirakaveria ja kaksi tutustujaa. Rotuja oli Bassetista noutajiin. Pepin lisäksi mukana oli toinenkin vehnä, Tuure. Asukkaita oli koiria katsomassa reilut parikymmentä. Monilla oli ollut itsellään koiria ja kuulimme monta koiratarinaa. Joku vanha koiraihminen kirjaimellisesti tarrautui turkiin ja rutisti koirakosketuksesta onnellisena. Peppi käyttäytyi hienosti, ei riekkunut liikaa, kuten vähän etukäteen jänskäsimme. Meitä oltiin varoitettu, että vierailut väsyttävät koiria kovasti. Ja uskomatonta, mutta totta, Peppi oli puolen tunnin jälkeen niin puhki, ettei jaksanut kuin seistä ja tuijottaa kaukaisuuteen. Totista työtä siis. Saa nähdä jatkuuko Pepin kaverikoiraura tutustumiskertoja pitemmälle. Oman ihmisen  opiskelusuunnitelmien paikkakunta kun on vielä avoinna.