sunnuntai, 18. toukokuu 2008
Näytelmähenkilönä
Varsinainen näyttelykunto ei Vienolla nyt ollut oikein terässä. Trimmaaja Eija totesi näyttelyyn valmistautumiskampauksen yhteydessä, että ihmisen pitäisi jatkossa pitää käpälänsä erossa saksista ja harjausintoakin voisi paikoitellen hillitä. Vieno kun on aika sutjakka tyttö saisi karvaa olla mieluumminkin runsaan sorttisesti kuin nyrhitysti. :D Helmikuinen bouvier-leirin trimmauskurssin aikaansaama kolmepäiväinen ihmisen trimmausinto kun näkyi vieläkin Vienon turkissa. Mutta koskapa olimme ilmoittautuneet näyttelykurssille, olihan niitä harjoittelupaikkoja vaan järjestettävä vaikka sitten pienemmällä turkilla. Tuomari antoi tällä kertaa Hoon. Vieno oli kyllä tosiaan reilusti kapoisempi kun kilpakumppanit, pitkäkinttuinen honkkeli. Tuomarin sanoin ilmava (ja ropellikorvainen). Toisaalta kevyt ja ketterä rakenne on varsin passeli muita harrastuslajejamme ajatellen.
Hei, mitä täällä pitää tehdä? (kuva Eeva Rauha)
Seisot vaan siinä. Nenä tuonne päin. (kuva Eeva Rauha)
Ja mehän seistään niin, että ihmisellä on aikaa naureskella. (kuva Eeva Rauha)
Sitten juostaan (kuva Eeva Rauha)
Kumma tyyppi, mittailee minua tuosta vaan. On kai se vaan seistävä kun mun ihminen kerran niin sano. (kuva Eeva Rauha)
Se kumma tyyppi käski taas juosta (kuva Eeva Rauha)
Pelastuskoirakoululaisia oli näytelmässä mukana useampiakin, Hilma, Alma, Fina ja Guri.
Tuskinpa koko näyttelyalueella muita yhtä runsaiden ryhmäkehujen saajia. :)
Kaverit odottelevat vuoroaan. Hilmalla tyylikäs kevätpaita. (kuva Eeva Rauha)
Hilman mallikas esiintyminen
Alma on jo vanha tekijä. Lauantaina litteät taasut, sunnuntaina muotovalio. Niin se onni vaihtelee.
Ja taas yksi odottaa kaltereiden takana
Fina esiintyy. Guri tarkastelee tilannetta.
Vieno sai vielä iltapalalla palkkioksi muhkean luun, joka maistui kirjaimellisesti viimeistä murua myöten.
Näytelmästä jäi tällä kertaa tosi hyvät fiilikset. Vaikka tuomarin silmin emme niinkään menestyneet, niin omissa silmissä päivä sujui upeasti. Aiemmilla näytelmäkerroilla kehässä olo on ollut yhtä tuskan hikeä. Tällä kertaa oli aikaa jopa naureskella. Ehkäpä ensi kerralla pystymme jo vähän asettelemaan jalkoja tyylikkäästi, Eija ohjeiden mukaan. :) Lisää näytelmäkuvia ja -tunnelmia löytyy täältä.
Peppi ei valitettavasti toistaiseksi pääse osallistumaan näyttelyihin tai muihin kisailuihin hankalan allergian takia. Katsotaan miten kortisonikuuri ja kotiruoka (suurimmaksi osaksi barfia) puree jos vaikka myöhemmin sekin pääsisi jonkin sortin kilpailuihin. Korvat pepillä olisivat ainakin sievät, eivät pätkääkään propellimallia ja turkkikin kiiltävä ja runsas.
Kommentit