Pääsimme viikolla pitkästä aikaa Pepin kanssa jälkiharkkoiin. Lomanaluskiireet töissä tekivät parin viikon tauon. Peppi malttaa hyvin keskittyä ja työskentelee rauhallisen tasaiseen tahtiin.Kotiharjoittelu oli tuottanut tulosta ja saimmekin uusia ja vaikeampia läksyjä. Namijälkeen tehdään välille namiton pätkä. Toisena läksynä puukapulat (mitä lienevätkään vieralliselta nimeltään) nurmikolla jäljen varrella (eikä makupaloja ollenkaan!). Näitä on sitten harjoiteltu. Ensimmäinen versio sujuukin mainiosti (ihmisosapuolen epäilyisträ huolimatta). Kapulat ovat sen sijaan hankalampi homma (miten ne muka pitäsi sieltä hoksata?). Jälki kyllä löytyy hyvin. Pieniä ongelmia harjoitteluun ajoittain tuovat muurahaiset. Tänäänkin namit olivat varsinaisen, ainakin kolminkerteisen,  muurahaiskuorrutteen peitossa. Etsi siinä sitten jälkeä kun kielessä killuu niitä kymmeniä. Peppi tosin oli melkoisen sitkeä sissi kun palasi jäljelle ihmisosapuolen luopuessa leikistä. Meni sitten yksikseen aivan oikein jälkeä seuraten. :-O

 
Peppi sylivauva nauttii suuresti kaikesta likistelystä ja raaputtelusta, jopa takkujen kampaamisesta.

Vieno alkaa muistuttaa jättiläisvauvaa. Näöltänsä pikkupentu, mutta korkeutta on jo saman verran kuin Pepillä. Ja painoakin jo yli 12 kg. Olemme alkaneet arvella sen sukujuurista löytyvän hiukan hain verta. Leuat louskuvat siihen malliin. Ja aina kita ammollaan. :)



Talon virkeä vahti

Aamuisin Vieno on jo alkanut nukkua pitempään. On huomannut, ettei talossa kertakaikkiaan ole saatavilla sen enempää palveluja kuin seuraakaan anivarhaisella. Peppikin vaan kylkeään kääntää Vienon sählätessä. Tosin aamulla nukkuessa on pidettävä toinen korva avoimena. Epäilyttävät nakerrusäänet on syytä käydä tarkistamassa, Vienolla kun saattaa olla työn alla mitä vaan tapetinreunoista sängynjalkoihin ja lakanankulmiin. Ihan kaikkea kun ei voi tabascollakaan voidella.

Portaiden laskeutumisharjoitukset ovat tuottaneet tulosta. Läpimurto tapahtui tänään. Runsaan houkuttelun ja rohkaisevan kannustuksen saattelemana Vieno uskalsi laskeutua monta kertaa ulkoportaan (6 betoniporrasta) alas asti.